Loman suunittelua

On se ihana kun töissäkin jaksaa taas paremmin kun alkaa "kesä"loman ajankohta hahmottumaan.

Eli siis olis tarkotus lähteä lokakuun lopussa Tukhomaan pariksi päiväksi lomailemaan, ainakin omallaporukalla ja siihen N:n kummitustäti, sekä mukaan saattaa lähteä N:n toinen kummitäti perheensä kanssa.

Tuossa on tullu tutkiskeltua paikkoja missä on PAKKO päästä käymään ja tärkeintä sillä reissulla on vanhojen kaverien näkeminen.

Aquaria

VanhaKaupunki
(molemmat kuvat googlesta)

Sekä tarkotus olis käydä muutenkin vähän kiertelemässä joka puolella.

Nyt sitten vaan mietitään et Silja vai Viking.

Yks ainut kaveri on suositellu siljaa ja muut peukuttaa Viking linen puolesta. Eli pitäs jatkaa niiden vertailuja vielä vähän.

Mutta näin. Loma se saa aina piristymään töissäkin :)

Kuvauksia

Mulla se on ollu aina pakkomielteenä valokuvaaminen.

Multa löytyy meilkein aina kamera laukussa mukana, ja jos oon lähdössä koirien kanssa jonnekkin tai paikkaan missä on koiria, niin silloin otan järkkärinkin mukaan.

Tässä yks ilta lähin kaverin mukaan käymään tuolla "maalla" kun kuulin et on menossa työkaverinsa luokse hevosia kattomaan, ja juoksuttamaan omaa koiraansa. Eli Kamera laukkuun ja laukku mukaan ja menoksi :D

Laitetaan vähän sen illan kuvia ja aikasempia otoksia :)

Ja sitten jatkeeksi aikasempia otoksia :)

Joo mutta nyt suunaksi työpaikka ja jossakin vaiheessa taas lisää :)

Minkälainen on täydellinen äiti?

Tänään on taas ollu liikaa aikaa lukea kaiken näköisiä keskusteluita. Asiat jotka niistä osu silmään niin oli paremmuus, tai siis oikeestaan paremmuudesta "kinastelu".
Minkä takia äitien pitää vertailla lapsia kokoajan? Ja siis koittaa laittaa kaikkea aina paremmaksi verrattuna muihin lapsiin. Hyviä esimerkkejä oli yhdellä palstalla:
"Matin äiti" kirjotti iloisena et heidän poika oppi vihdoinkin kävelemään 11kk iässä ja syökin jo paljon ite sormin ja kerto samalla et miten neuvolassa oltiin kehuttu lapsen kasvua.
"Tiinan äiti" vastasi viestiin et heidämpä neiti oppi kävelemään jo 10,5kk iässä ja osaa sitä ja tätä ja tuota.
Siihen tuli vielä silloin muitakin kehumaan et kuka osas ja mitäkin ja kaikilta löyty lauseista sanat MUT MEILLÄPÄ OSATAAN JO ja MEILLÄPÄ ON OSATTU JO NIIN KAUAN.
Siinä vaiheessa lopetin sen ketjun lukemisen kun alko mennä siihen, että näytti kaikkien lapset olevan seppiä syntyessä.

Toinen asia mikä hyppäs silmille oli keskustelut siitä et miten kukakin hoitaa äitiyttä ja millainen kukakin on äitinä. Sieläkin tuli kokoajan vastaan paremmuus vertailuja, mikä minua itseä etoo.
Siitäpä sitten heräsikin kysymys, et minkälainen on täydellinen äiti?

Sellainenko jolla on kotona aina paikat tiptop, ja leipoo tuoretta pullaa päivittäin?

Sellainenko joka hoitaa lasta kasvatusoppaan mukaan ja keittää pullotkin sekunttikellon kanssa?

Sellainenko joka ei vietä ikinä omaa aikas vaan on lapsen kanssa kotona 24/7?

Sellainenko joka on lapsen kanssa kotona siihen asti kunnes lapsi lähtee kouluun, ettei pikku mussukka missään nimessä joudu päiväkotiin?

Mistä voidaan katsoa et kuka on täydellinen.

Minä omasta mielestä yritän olla mahdollisimman hyvä äiti tyttärelleni, mutta olenko tarpeeksi hyvä? Itse en pidä itseäni täydellisenä äitinä. Ja tiedänkin etten ole ja syitä tässä:
-en ole juuri ikinä kattonut kelloa kun keitin vauva-aikana tuttipulloja
-enkä siivoa päivittäin
-en edes ole lukenut yhtään kasvatusopasta ja melkein kaikki neuvolastakin saadut oppaat ja paprut oon samantien laittanu roskiin
-meidän talosta löytyy tuoretts pullaa öööö ehken 2kertaa vuodessa
-ja pahin kaikesta: laitoin tyttäreni kunnalliseen hoitoon ALLE 3vuotiaana.

Eikö se nykyisin enää riitä, että lapsi saa ruokaa, puhtaita vaatteita, hyvin voinin, maalaisjärellä opettamisen ja ennen kaikkea paljon RAKKAUTTA?

Pitääkö kaiken olla niin täydellistä?
Ja pitääkö kaikkien lasten olla samallaisia ja oppia kaikki samalla sekunnilla?

Etä tämmöisiä mietteitä tälle illalle.

-kiitän, kuittaan ja kumarran.

Tjottailuja ja toivoja toisesta vaavista.

En oo taas ehtiny (kehannu) kirjotella tännekkään mitään.

Mut nyt sitten taas moooonta kuukautta samassa paketissa.

Neiti N kasvaa kovasti ja samoin kehitys on edennyt vauhdilla. Alkaa olla kaikki et ite ja jotain jos kysyy niin vastaus on tiukasti että EI. Eli tempperamenttinen tapaus meiltä löytyy. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on tähän väliin tullut ja paljon, mutta ei onneksi niin paljoa että olisi pitänyt sairaalaan mennä. N on aloittanu tässä välissä jo päivähoidonkin, ja eilen aloitti uudessa paikassa. Huudon kanssahan sieltä pois lähettiin :)

Sanojakin alkaa tulla välillä jo vähän liikaakin :) Siis kun kaikki toistellaan perässä niin saa olla aina vähän varovainen mitä suusta päästää.

Neiti N. 1v 2kk

Mutta niin, nytten se on sitten päätetty, että tosikko on meille enemmänkin kuin tervetullut. Mutta elimistö ei oo vielä tasaantunut pillereiden lopettamisesta. Saa nähä kuinka kauan siinä sitten menee. Nyt on kuitenkin kohta 2kk tätä tasaantumista odoteltu.
Alkaa itellä pikku hiljaa usko todellakin hyytymään.

Mutta jospa se tästä, kun kahteen otteeseen, ja kaksi eri henkilöä ovat ennustaneet meille kesä-heinäkuun 2012 vauvaa.

Ja nyt koitan sitten muistaa käydä täälläkin useammin kirjottelemassa.