Tulevaisuus ja sen suunittelu.

Minulta se on nykysin aina kysytty tulevaisuuden suunitelmia seuraavalle 5-10 vuodelle. Siis täh. Pitäisikö eläämää suunitella niin pitkälle?
Oon oppinu tässä reilun 20vuoden aikana sen että mikään EI mene suunitelmien mukaan, niin oon lopettanu sen elämän suunittelun. Me suunitellaan miehen kanssa elämää eteen päin max se  2kk-1v riippuen asiasta. Ja siis mitään toivottomia tavoitteita ei aseteta. Nyt on ollu elämän suunittelua elokuulle asti, toisen tulokkaan takia, mut sitten eletään rauhassa ilman mitään ressiä tavoitteista ja suunitelmista.

Tämä ihan sen takia, kun oon nähny liikaa elämässäni sitä, että kaikki haaveet ja suunitelmat kaatuu siihen, et esim. toinen puolisoista menehtyy tai jättää lapset ja puolison, sekä olen myös nähnyt näitä tilanteita missä menetetään työkyky, ja taas kaikki suunitelmat menee uusiksi, ja loukkaantunut meinaa masentua kun ei pysty toteuttamaan kaikkia haaveita ja suunitelmia mitä on seuraavalle 5-10 vuodella astettanu.
On ollu liika vaikeaa katsoa sitä tuskaa minkä monet suunitelmat on tuottaneet läheisille.

Neuvolassakin latelin menemään vähän samaan tapaan terkka harjottelijalle, kun kyselivät tulevaisuuden suunitelmia. Tai siis asianhan aloitin niin, et totesin vaan kauniisti, et katsotaan minne tämä elämä kuljettaa kunhan vauva on syntyny. Kattovat vähän pidempään minua, joten selostin siinä sitten asian vähän pidemmän kautta. Harjottelija jäi aika mietteliään näköiseksi kun lopetettiin aiheesta keskustelu, ja kun näin häntä sitten lääkärillä käynin jälkeen, niin totes kauniisti, et eipä oo ite aikasemmin miettiny asiaa, noin ja totesi et pitää kuulema rueta itekkin miettimään haaveita vähän lyhyemmälle ajalle.

Mutta niin, siinä on sitten minun mielipide kaikille niille jotka kyselee tulevaisuuden suunitelmia :D

Ihana kevät

Ihana kun on tullut lämpimät ilmat, ja ei niin ihana siitäpöly. Neea nauttii kun ei tarvii enää laittaa niin paljoa vaatetta ulos lähtiessään, ja kun pystyy juoksemaan joka paikassa :)
Itekkin oon saanu vihdoinkin luvan liikkua vähän enemmän, kun supistelut vähän rauhottunu, joten aikaa on tullu paljon vietettyä ulkona. Kotona pihan laittaminen pitäisi kanssa aloittaa, ja oottelen kaverilta ilmotusta, et milloin pääsee kaivamaan tuon koko piha alueen.

Mahassa kaikki hyvin, ja vaavi on ainakin eloisa jos ei muuta. On siis kylkiluut koetuksella jo nyt, ja virtsarakko on kiva nyrkkeily säkki.
Tajusin tuossa aamulla et eihän tässä oo enää kun about 10viikkoa laskettuun aikaan, ja pitäs vissiin rueta todellakin miettimään onko kaikki vauvalle valmiina. Tai siis pitäisi kirjottaa listaa et mitä löytyy ja mitä puuttuu.

Neea on ollu ihana apu vauvantarvikkeiden järjestelyssä. Neiti kun on päättäny rueta nyt kunnolla äitin pikku apulaiseksi. Saa vaan nähä et miten käy sitten kun vauva syntyy kun neidistä on tullu oikea äitin tyttö nyt kun oon kotona.

Loppuun vielä muutama kuva neidin leikkikentällä riehumisesta. Tässä ihana kun löytyy 6 eri leikki kenttää 3km säteeltä, joten vaihtelun varaa on.